Vuoden viimeisiä

Tämä vuosi alkaa vähitellen lähestyä loppuaan, vaikkei ulkona kyllä ihan siltä näytä... Tässä vielä joitain kuvia lukion pihalta aurinkoisena päivänä=)

Jostain pihalle oli tullut lumikasa

Vieläkin löytyy kukkia!

Pihalle oli ilmaantuntu harakoita ihan parveksi asti. Alempi kuva on hieman rajattu.

Talitintti ja jääpisarat

Puuntuhoajaorava vauhdissa jälleen...

Huomenna meikäläinen lähteekin sitten mökille joulunviettoon ja metsään kuvaamaan(toivottavasti ei sada)=D

Erittäin hyvää joulua ja Onnellista Uuttavuotta 2012 kaikille, jotka ovat jotenkin tänne päätyneet!

Lumi tuli, lumi suli

Itsenäisyyspäivänä maa oli jo valkoinen, mutta sitten sekin lumi suli pois. Lunta satoi uudestaan, ja taas se suli. Tällä viikolla onkin sitten satanut vettä...No, onhan tässä reilu viikko aikaa, ehkä sitä lunta saadaan vielä jouluksi(tai sitten ei).

Tässä kuitenkin muutama kuva, jotka otin itsenäisyyspäivänä:

Maassa oli lunta...

Kaunis taivas

Jäätynyt männyntaimi

Vesipisara oksan kärjessä

Ja jälleen jatkoa sille mun "projektilleni", eli rännistä tippuvien pisaroiden kuvaamiselle. Tällä kertaa pisaroita tuli aiempaa tiheämpään...

Koulun pihan linnuistakin otin taas uusia kuvia. Helppohan niitä on kuvata, kun saavat ruokansa sieltä pihalta/lähiympäristöstä. Ja jos jossain on helposti kuvattavia lintuja, siellä kannattaa kuvailla=) On tuonne joukkoon yksi citykurrekin tainnut eksyä=)

Marja nokassa

Kyllä mä vielä joskus saan sen niin, että lentävä lintu on kuvan toisessa laidassa...

Väripilkku harmaudessa

Oravallakin on ruokaa suussa=)

Piiloon pensaaseen

Kiinni marjassa

 Ja vielä:

Moderni auringonlasku

Paikallistuulia; huomioi taustalla heiluva lippu!

Kauniit muistot vain jää...

Enzo "Ferrari" 30.1.2010-8.12.2011

Ennen ikuisuutta on vain pieni hetki. Sen hetken sain sut ylpeänä omistaa, Enzo, paras rapu, joka mulla on koskaan ollut. Lepää rauhassa, kauniissa muistoissa.

Enzo oli toinen kaikkiaan kolmesta mulla olleesta ravusta. Mulle se oli lopulta se rakkain. Se, joka tuntui selviävän mistä vaan. Se, joka jaksoi suhtautua tyynen rauhallisesti kaikkeen, ainakin ajan kanssa. Vaikka se olikin "vain rapu", oli se silti erittäin persoonallinen. Ei tule toista samanmoista:(

Enzo ei pitänyt järkkäristäni. Pokkariani se sen sijaan sieti erinomaisesti, joten sillä sitten. Jännä kyllä, se rapu tosiaan erotti kamerani; aina järkkärin nähdessään Enzo meni vauhdilla piiloon, sitä ei sillä kameralla kuvattu! Vastapainona Enzon elokuussa menehtynyt ystävä Nano taas rakasti järkkärille poseeraamista...

Enzo(vas.) ja Nano ainoassa onnistuneessa yhteiskuvassa

Enzo jätti jälkeensä monta mieleenpainuvaa muistoa. Se oli ferrarirapu, joka tiesi täsmälleen, milloin formulakausi alkoi ja loppui. Kilpailukaudella se paineli ympäri allasta niin kovaa, kuin ravunjaloilla voi kävellä, ja saattoi jopa uida muutaman kierroksen(uidessaan se näytti lähinnä hylkeeltä). Silloin, kun ei kilpailtu, Enzo kökötti lämmittimessä tai viereisessä kasvissa, sen paikassa, johon kenelläkään ei ollut asiaa.

Enzo aiheutti mulle järkytyksiä ja hilpeyttä. Kerran se oli yli viikon yhteen menoon kateissa, ja aloin jo olla varma sen kuolemasta, kun se yllättäen tulikin taas esille. Kerran se taas hyppäsi koristearkkuun, joka vielä silloin aukaisi ja sulki kanttaan.Vauhdilla tuli tyyppi ulos, kun kansi sulkeutui päälle, täysin vahingoittumattomana. Joskus Enzoa epäiltiin viiriäiseksi(!), hieman huonompilaatuisen, taskussa taittuneen kuvan perusteella.

Kaikki kysyivät Enzosta kuullessaan heti, että eikö se nipistä mua. Siihen mä aina vastasin hymyillen, että milläs nipistäisi, kun harjaravuilla ei ole saksia. Vain sellaiset ihme sukasviuhkat, joilla ne keräävät ruuakseen planktonia.

Sua jää hirveä ikävä, Enzo. Olit paras rapu, mitä olla voi, se kaikista rakkain.

Hohdetta

Lopultakin kaunis päivä - juuri kun luulin, että syksyn harmaus on muuttunut pysyväksi=)

 Tässä muutamia kuvia siitä, mitä auringon valo saa aikaan ihan "arkisissakin" kasveissa ja puissa:

No okei, ehkä vihreät apilat eivät ole niin arkisia...Joulukuussa...

Myös huurre ja jäätyneet vesipisarat näyttävät hienoilta:

Piha-aitaan ilmaantunut ruusupuska

Jäinen käpy tienlaidassa

 Ja vaihteeksi pari uutta kuvaa rännistä tippuvasta vedestä. Löysin aiheelle uuden kuvakulman ja veljeni kavereineen syyn pitää mua vähintään seonneena...Ehkä rännin alla makaava kuvaaja sitten on jotain ylikummallista?=)

Ja lopuksi vielä pari kuvaa, jotka otin naapurin pikkutytön enemmän(kaksi ylempää) tai vähemmän(alin) tehokkaalla avustuksella. Muutama vuosi, ja saan siitä vielä loistavan assistentin - tai kilpailijan=)

Päivästä puuttui ainoastaan se, että lunta ei edelleenkään ole(joulukuussa)=O No, toivo lumisesta joulusta elää yhä=)
Ja jos joku sattui huomaamaan, niin kyllä, opin lopultakin laittamaan kuvat vierekkäin=) (ei, mulla ei ole hajuakaan, miten sen tein...)