Räksänpoikasia

Kyllä se aika vaan menee nopeasti. Ihan äskenhän sitä kevättä ja vihreyttä odoteltiin, ja nyt jo ensimmäiset räksänpoikaset ovat lähteneet pesästä=O
Suloisia otuksia ne pikkuräksät - eli siis virallisemmin räkättirastaat, jos joku ei tuota lyhennettä tunne - ovat, jotenkin niin hömelöitä ja täysin pihalla. Eräskin oli kuulemma pomppinut edestakaisin siskoni ja tämän pyörän(liikkeellä olleen pyörän) edessä, pää kallellaan hämmästellen=) Ihan viereen oli päästänyt. Kai se on se, että ne reppanat ei ymmärrä pelätä, kun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä.
Ihan justiinsa pesän turvasta poistuneille riittää kieltämättä ihmeteltävää. Isossa maailmassa on kummia pyöräilijöitä, omituisia "tykki-ihmisiä"(eli kuvaaja pitkän putkensa kanssa, isä sanoo sitä tykiksi) ja hirvittävän kauhistuttavia pikkuvarpusia ynnä muita toisen lintulajin edustajia. Hirveä huuto oli sekä ilmeisen järkyttyneellä räksänpoikasella että pikkuvarpusparilla, kun toisensa tänään pihapuussa kohtasivat. On se vaan niin kauhistuttavaa kohdata eri lajin edustajia, varsinkin itseään pienempiä!=)
Kuten kuvista varmaan näkyy, kuvaaja yleensä järkyttävän tykkinsä kanssa ei ollut läheskään pikkuvarpusten veroinen uhka ;)

Pikkanen♥

Kyllä siitä ihan rastas kasvaa.

Söpö♥

Kuvaaja ei ollut yhtään pelottava..=)

Välillä tietystipiti vähän valpastua, josko vaikka saisi ruokaa.

Aika rento tyyppi♥

Haukotus=D Se siis ihan oikeasti haukotteli, eikä kerjännyt=D

Voihan sitä välillä näinkin päin olla.

Ja loppuun jotain muuta:

Talitintti

Kimalaisen nousu. Kuvaa on paranneltu koneella!

Sen hirveän kauhistuttavan pikkuvarpusparin pesä on katulampussa(niinkuin joka vuosi)=) Vähän huonostihan se näkyy, mutta siellä se kuitenkin on.